Kooveen Arvolan mukaan nuoren suunnistajan tie maailman kärkeen käy huippuseurojen kautta

IFK Göteborg voitti Jukolan viestin. Joukkueen ankkurina toimi MM-tasollakin menestystä niittänyt Eskil Kinneberg, joka on juossut seurassa vuodesta 2012 lähtien. Kuva: Touho Häkkinen

IFK Göteborg voitti Jukolan viestin. Joukkueen ankkurina toimi MM-tasollakin menestystä niittänyt Eskil Kinneberg, joka on juossut seurassa vuodesta 2012 lähtien. Kuva: Touho Häkkinen

Raimo Arvolan mielestä suomalaisnuorilla on liian kiire saavuttaa menestystä.

Raimo Arvola kiistää Kestävyysurheilu.fi:n haastattelussa, että Kooveen taru maailman huippusuunnistusseurana olisi loppumassa vuoteen 2018. Hän painottaa myös, että viestisuunnistustulosten lisäksi seuran urheilijoita halutaan viedä eteenpäin henkilökohtaisella puolella.

Sisäinen palo ja motivaatio ratkaisevat

Tällä hetkellä mustakeltaisissa suunnistusasuissa kilpailee paljon ulkomaalaisia urheilijoita. Joensuu Jukolassa seuran ykkösjoukkueessa suunnisti vain kaksi suomalaista: Topi Anjala ja Jani Lakanen. Sen sijaan seuran ulkomaalaiset ovat Daniel Hubmannia lukuun ottamatta pienten suunnistusmaiden edustajia.

- Koovee, kuten monet muutkin suunnistusseurat tasa-arvoistavat suunnistusta antamalla pienten suunnistusmaiden edustajille mahdollisuuden kehittyä.

Pienissä suunnistusmaissa maajoukkuetoiminta on lapsenkengissä verrattuna Pohjoismaihin tai Sveitsiin ja näiden maiden urheilijoille seurojen tuki on tärkeä. Silti Arvolan mukaan Kooveen toiminta ei keskity ulkomaalaisiin, vaan yhtä lailla suomalaisiin. Tällä hetkellä ykkösnyrkki etenkin miesten puolella on tosin ulkomaalaispainotteinen.

- Kansalaisuudella ei ole väliä, vaan sisäinen palo ja motivaatio ratkaisevat. Nautin jokaisen seurani urheilijan menestyksestä arvokisoissa, hän sanoo.

OjanahoOlliMiddleTouhoOlli Ojanaho suunnisti viimeisenä juniorivuotenaan jo aikuisten MM-kisoissa Virossa. Näin nuoren esiintyminen aikuisten MM-tasolla on kuitenkin harvinaista. Kuva: Touho Häkkinen

Nuorilla liian kiire

Kooveen managerilla on myös selvä käsitys siitä, miksi suomalaisnuorten on vaikea nousta maailman huipulle, vaikka sinivalkoiset nuoret ovat junioritasolla samassa vauhdissa maailman parhaiden kanssa.

Ikävuosien 19 ja 21 välissä eteen tulevat ylioppilaskirjoitukset, varusmiespalvelus, pääsykokeet ja usein myös poismuutto kotoa vanhempien hyvän huollon äärestä. Parikin vuotta saattaa kulua niin, ettei urheilu ole joka päivä prioriteettilistalla ensimmäisenä. Se ei Arvolan mukaan ole ongelma. Ongelma on se, mitä tapahtuu tämän jälkeen.

- Kun 21-vuotiaina ollaan vihdoin opiskelijoita ja ”annetaan lupa” panostaa urheiluun, tulee kova kiireen tunne. Tulosta pitäisi syntyä parin vuoden sisällä. Se johtaa liian innokkaaseen treenaamiseen ja sitä myöten usein sairastelu- ja loukkaantumiskierteeseen, Arvola sanoo.

Arvola huomauttaa, että esimerkiksi suunnistuksen maailmancupin tuloslistaa tarkastelemalla voidaan huomata, että lähes kaikki top 50 -listalle kuuluvat urheilijat ovat iältään 25-35-vuotiaita.

Tätä nuorempi suunnistaja on harvinainen poikkeus. Siitä huolimatta kiire tuloksen tekemiseen jo ensimmäisinä yleisen sarjan vuosina on ainakin Suomessa kova. Arvolan mukaan kiireen tunnetta kestävyyslajeissa lisäävät hiihtäjä Johannes Hösflot Kläbon kaltaiset supertähdet, jotka vääristävät kuvaa huipulle nousemisen helppoudesta. Todellisuudessa näin nuorena huipulle nousu on todella harvinaista.

WOCMiddleTop3MenTouhoViime vuoden MM-keskimatkan kärkikolmikko Thierry Gueorgiou (kesk.), Fabian Hertner (vas.) ja Oleksandr Kratov. Kaikki mitalistit ovat yli 30-vuotiaita. Kuva: Touho Häkkinen

Liian innokkaiden ensimmäisten pääsarjavuosien loukkaantumiset ja sairastelut syövät motivaatiota. Samaan aikaan muiden maiden ensimmäisen vuosien pääsarjalaiset ovat harjoitelleet jo pari vuotta ja painivat huomattavasti pienempien ongelmien kanssa, vaikka hekin ovat edelleen vasta matkalla huipulle.

Pari vuotta myöhemmin motivaatio on laskenut ja urheilijan ”suunnistelma B” eli opiskelu ja työura alkavat kiinnostaa yhä enemmän. Edelleen suunnistaja voi harjoitella tavoitteellisesti ja pärjätä kohtuullisesti, mutta viimeinen ”heittäytyminen” urheiluun on jäänyt tekemättä. Viiden pääsarjassa suunnistetun vuoden jälkeen nuorten sarjoissa samalla vauhdilla ja tarkkuudella kulkeneet muiden maiden suunnistajat ovat jo mukana MM-kisoissa, jopa mitalitaistossa.

- Suomalaiset antavat yksinkertaisesti liian vähän aikaa itselleen nousta maailman huipulle, eikä tämä ongelma ole välttämättä pelkästään suunnistuksen ongelma. Mielestäni samaa ilmenee muissakin lajeissa, hän toteaa.

- Olen varma, ettei suomalaisilta nuorilta suunnistajilta puutu motivaatiota. Se ei ole ongelma, Arvola jatkaa.

Suurseurojen kautta huipulle

Arvolan mukaan nuoret suunnistajat kehittyvät parhaiten ympäristössä, jossa on kovaa harjoitusseuraa ja jossa erilaiset tukitoimet ovat kunnossa. Jos urheilija loukkaantuu, tulee seurasta löytyä puitteet ja kontaktit urheilijan nopean toipumisen edesauttamiseen.

- Yleisesti ottaen pienen seuran edustaminen ja akatemiaharjoituksissa käyminen on aika kivinen tie huipulle nousemiseen, hän sanoo huomauttaen, että poikkeuksiakin löytyy.

Arvolan mukaan Koovee ei ole ainoa seura, jossa parhaat harjoittelevat ja leireilevät yhdessä. Lähestulkoon kaikki maailman parhaat suunnistajat edustavat sellaista seuraa, jossa on muitakin kovia suunnistajia ja taustatiimi kunnossa: IFK Göteborg, Halden SK, Tampereen Pyrintö, Paimion Rasti, Kalevan Rasti vain muutamia mainitakseen.

Osassa seuroista valmennustoiminta painottuu enemmän jokapäiväiseen yhteisharjoitteluun. Toisilla fokus on enemmänkin yhdessä leireilemisessä. Maailman suunnistushuiput ovat yleensä innokkaita jakamaan omaa osaamistaan sekä maajoukkueidensa, mutta seuroissaan myös maarajat ylittävän ystävyyden kautta.

- Meillä Kooveessa kokeneilla urheilijoilla on iso rooli valmennuksessa ja myös esimerkiksi Daniel Hubmannilla on kiinnostusta osallistua valmennustoimintaan, mutta Sveitsin maajoukkueen kalenteri sanelee hänen almanakkaansa vielä melko tiukasti. Tulevaisuudessa Danielin osaamista olisi tarkoitus hyödyntää vielä nykyistäkin enemmän, Arvola toteaa.

-Juho-Veikko Hytönen

Premiumsport oroc 400X350

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama