Kestävyysurheilu haastaa hormonitoiminnan 3: Häiriötiloista voi jäädä pysyviä jälkiä

Venla Harjun menestyskautta edelsi ristiriitainen harjoituskausi. Kuva: World of O

Venla Harjun menestyskautta edelsi ristiriitainen harjoituskausi. Kuva: World of O

Hormonitoiminnan häiriöistä palautuminen vie sitä kauemmin, mitä pidempään häiriötila on jatkunut. Pahimmillaan vaikutukset ovat pysyviä ja voivat ilmetä vasta vanhemmiten.

Jos hormonitoiminnan häiriöt ovat jatkuneet pitkään, ne myös puhkeavat herkemmin uudestaan.

Nopeasti reagoimalla pääsee siis helpommalla. Lue lisää hälytysmerkeistä ja häiriötilan syntymisestä sarjan ensimmäisestä ja toisesta osasta.

Ravinto, ravinto, ravinto

Hormonitoiminnan häiriöiden syy ei yleensä ole pelkästään harjoittelu, vaan nimenomaan liian vähäinen energiansaanti suhteessa kulutukseen. Kuukautiskierto jää pois, koska aivolisäke tulkitsee, ettei ravintoa ole saatavilla riittävästi. Ensin pysäytetään elintoimintoja, jotka eivät ole elintärkeitä. Energiavajeessa kehon ei esimerkiksi halua joutua selviytymään raskaudesta.

Kun kuukautishäiriö ei ole päässyt krooniseksi asti, riittää hoidoksi usein lisääntynyt energiansaanti.

Urheilijan tavallinen vastaus: Tiedän paljon ravinnosta ja syön kyllä riittävästi, ei minulla painokaan putoa.

Monet pitävät painon putoamattomuutta riittävän energiansaannin mittarina. Silti silloin mennään usein energiansaannin kannalta kalorimäärän alarajalla. Keho alkaa säästää ja pyrkii kaikin keinoin säilyttämään edes nykyisen painon.

‒ Painon nousua ei tarvitse heti pelätä, sillä miinusenergioilla keho on usein sellaisessa säästöliekkitilassa, ettei se ensimmäisenä ala nostaa painoa, kun energiansaanti paranee, poistaa Mjøsund monen kestävyysurheilijanaisen ensireaktiopelon, kun aletaan puhua enemmän syömisestä. Joskus paino nousee kilon tai pari, mutta vointi paranee ja harjoittelu tuntuu purevan paremmin.

Terveellinen ravinto ja riittävä energiansaanti ovat lisäksi eri asia. Terveellisesi syövä voi kauhoa lautaskaupalla salaattia, mutta energiantarve ei täyty. Kehon pitää tutkimuksien mukaan myös saada energiaa tasaisesti: yksi jättilounas päivässä ei auta, jos treenin jälkeen illalla on tunteja miinusenergialla.

‒ Kestävyysurheilijalle ja kuukautiskierron toiminnalle hiilihydraatit ovat tärkeitä. Niihin on kiinnitettävä huomiota ja kuukautishäiriöstä palautuessa hiilareiden määrän lisääminen voi auttaa, kertoo Mjøsund. Tässä ei auta rahka ja raejuusto.

Energiavajeen korjaaminen vaikuttaa suoraan palautumisen tehostumiseen. Samalla hormonien eritys normalisoituu ja tehostaa palautumista edelleen. Tuplavaikutus siis!

Nuorten hormoniterveys erityisen tärkeää

Varhaisimpiin kovasta urheilusta seuraaviin hormonihäiriöihin kuuluu murrosiän myöhästyminen vuosikaupalla.

Mikäli kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä tai tytöllä 14 ikävuoteen mennessä ei ole mitään merkkejä murrosiän käynnistymisestä (karvoitus, rintarauhasen kehitys jne.) tulee asiaa ryhtyä tutkimaan. Koulu ja opiskelijaterveydenhuolto on tässä asiassa keskeinen ja on hyvä muistaa, että myös urheilija tarvitsee ja ansaitsee arvion siitä, mistä puberteettikehittymisen viivästyminen johtuu, taustalla voi olla muutakin kuin kova harjoittelu. Tutkimuksista vastaa asiaan perehtynyt lastenlääkäri tai nuorisogynekologi.

Myöhästynyt murrosikä tai alkamattomat kuukautiset on eri asia kuin jo alkaneiden ja säännöllistyneiden kuukautisten pois jääminen.

Nuoret urheilijat ovat keskimäärin alttiimpia häiriöille kuin kestävyysurheilun konkarit. Nuorena myös vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.

‒ Mitä pidempään häiriötila jatkuu, sitä pidempään voi mennä toipumisessa. Toisaalta samoin kuin häiriöiden ilmaantumisessa niiden korjautumisessa on suurta yksilöllistä vaihtelua, Koskela-Koivisto muistuttaa myös nuorten kohdalla.

Hormonitoiminnan ongelmat haurastuttavat luustoa, ja koska luuston tulisi olla vahvimmillaan noin 22-vuotiaana, on nuorten häiriöihin reagoitava nopeasti. Pitkään jatkunut estrogeenivaje alkaa haurastuttaa luuta samaan tapaan kuin vaihdevuosi-iässä, ja nuorella iällä luun huipputiheyden ja kestävän rakenteen saavuttaminen häiriytyy herkästi. Pitää kuitenkin muistaa myös liikunnan positiiviset vaikutukset luun huippumassan kehittymisen kannalta.

Puutteellinen energiansaanti pahentaa näitä ongelmia. Kouluruokailu on nuorten päivässä tärkeä hetki: kotoa tuotu rahkavälipala ei mitenkään paikkaa monipuolista ateriaa.

Mieli ei myönny

Lapsettomuushoitoihin joutuminen on karu tapa törmätä oman elämäntavan ja valintojen seurauksiin. Tuskin se parikymppiseen urheilijaan kuitenkaan vetoaa. Saati sitten sydän- ja verisuonitaudit, sillä osteoporoosin ohella estrogeenin puute voi altistaa niillekin myöhemmin elämässä.

Pitkään jatkuneista hormonihäiriöistä palautuminen voi kestää vuosia. Jos harjoittelua ja kilpailua jatketaan, suorituskyky voi laskea, eikä urheilu suju vanhaan malliin. Syy: elimistö on jatkuvasti kuormitustilassa. Tätäkin voi olla vaikea uskoa jostain urheilusivuston artikkelista lukemalla. Tietoa on, mutta liian usein se realisoituu vasta kantapään kautta kokemalla. Urheilijan psyyke haluaa eri asioita kuin mitä kehon merkit kertovat.

‒ Ymmärrän hyvin urheilijan ajatusmaailmaa, jossa kaikki keskittyy vain tavoitteeseen ja harjoittelun keventäminen ei ole helppoa. Ehkä siksi jätetään reagoimatta, Harju pohtii.

Juttusarjan ensimmäisessä osassa Mjøsund kritisoi Suomessa vallitsevaa harjoitustuntimäärien ihailua. Se vaikeuttaa lepäämistä ja kehon kuuntelua.

‒ Monet kestävyysurheilijat eivät malta pitää pitkän kilpailukauden päätteeksi kunnon lepokautta. Usein ylpeillään, että viikko riitti, tai pidetään korkeintaan kaksi, vaikka tarvetta olisi kuukaudelle tai vieläkin pidemmälle levolle. Kunnon palautumiselle ei jää koskaan aikaa. Sankari on se, joka aloittaa harjoituskauden marraskuun alussa eikä vasta joulukuun puolivälissä. Silti pidempiä lomia syksyllä viettäneet – esimerkiksi ruotsalaiset suunnistajat ‒ juoksevat ihan yhtä kovaa jo helmikuussa harjoituskauden kisoissa. Ei vain malteta, ei uskalleta.

Kun harjoittelu pelottaa

Venla Harju kertoi juttusarjan edellisessä osassa, miten kuukautisia ei hormonaalisen ehkäisyn käytön lopettamisen jälkeen tullut. Oli loppuvuosi 2016. Opiskelijaterveydenhuollossa käskettiin lopettaa kilpaurheilullinen harjoittelu, kun kuukautisia ei kuulunut. Kokonaan hän ei halunnut lopettaa, mutta neuvot kummittelivat mielessä.

Talvella 2016‒2017 Harju harjoitteli vähän, noin 7‒9 tuntia viikossa.

‒ Tein seuraavan harjoituksen aina vasta sitten, kun olin palautunut edellisestä. En tehnyt ”ylimääräisiä” harjoituksia määrän keräämiseksi, vaan aina oli joku muu tavoite. En halunnut joutua kuormittuneeseen tilaan. Oli ristiriitainen tunne, kun ajattelin, että pitäisi harjoitella enemmän, mutta samalla pelkäsin sen estävän kuukautiskierron käynnistymisen, Harju muistelee.

Kerron kokeneeni aivan samoja tunteita. Pelästyin matalia aivolisäkehormoneja ja päätin pitää välivuoden kilpaurheilusta palautumisen varmistamiseksi. Muutaman kerran käännyin lenkiltä itku kurkussa kotiin, kun pelkäsin tekeväni pahaa keholleni. Pääsin helpolla: muutaman kuukauden kevyellä harjoittelulla hormonitasot paranivat.

Harjun kohdalla keventyneestä harjoittelusta seurasi uran paras kausi. Harjoitusmäärä kuulostaa uskomattoman vähäiseltä verrattuna Harjun tuloksiin: kausi 2017 oli hänen uransa tähän asti paras. MM-kisoista tuli saaliiksi keskimatkan pronssimitali, viestipronssia ja sprintin neljäs sija.

‒ Palautumiseen ja kehon terveyteen satsaus tuottikin tulosta kisoissa koko kauden alusta loppuun, kun olin paljon energisempi ja iloisempi vielä syksyn maailmancupeissakin, joihin en monena vuonna väsymyksen takia edes lähtenyt. Lisäksi pärjäsinkin paremmin kuin ikinä ennen.

Komeaa kautta edeltävän vuoden Harju muistaa ristiriitaisena aikana.

‒ Talvi oli ristiriitaista aikaa. Jokaiselle leirille ilmoittautuessani toivoin, etten olisikaan siellä, vaan mieluummin kotona väsyneenä alkuraskauden oireista. Mutta kilpailukauden aluksi päätin, että keskityn nyt sitten pelkästään kilpailuihin ja MM-kisoihin muutaman kuukauden ajan, ja ajattelen kuukautisia ja lapsitoivetta sitten taas syksyllä.

MM-kisojen jälkeisenä syksynä Harju kilpaili edelleen, mutta ei harjoitellut paljoa. Lokakuussa tulivat palkinnoksi ensimmäiset kuukautiset, vuosi ja kolme kuukautta hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Sen jälkeen tärppäsi nopeasti ja Harju on saanut jättää kilpailukauden 2018 väliin iloisten uutisten takia. Vauva syntyy syksyllä.

‒ Toivon voivani jatkaa urheilua MM-tasolla, mutta aika näyttää, miten asiat menevät. Mielessäni olen valmis kaikkeen.

Paitsi ehkä yhteen asiaan. Tämä nainen tuskin vetää itseään enää siihen tilaan, että kuukautiset jäävät pois.

‒ Toivoisin, että tulokset ja menestys eivät ole niin tärkeitä, että niitä tavoitellaan oman terveyden kustannuksella.

- Outi Hytönen

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama