Kestävyysurheilu haastaa hormonitoiminnan osa 1: Kuukautishäiriöitä, rasitusmurtumia, lapsettomuutta, palautumisvaikeuksia

Maailman huipulle nouseminen on hyvin mahdollista ilman kuukautishäiriöitä, sanovat Mjøsund ja Koskela-Koivisto. Kuva: JD/CreativeCommons

Maailman huipulle nouseminen on hyvin mahdollista ilman kuukautishäiriöitä, sanovat Mjøsund ja Koskela-Koivisto. Kuva: JD/CreativeCommons

Kova kuormitus yhdistettynä liian vähäiseen energiansaantiin aiheuttaa suuria muutoksia hormonitoiminnassa.

Törmäsin asiaan karulla tavalla, kun kuukautiskierto häiriintyi juuri samana vuonna, kun aloimme mieheni kanssa toivoa lasta. Maajoukkuesuunnistaja, MM-mitalisti Venla Harju luki blogikirjoitukseni aiheesta ja pyysi lenkille. Hän oli valmis jakamaan kokemuksiaan samankaltaisesta tilanteesta. Totesimme, miten vähän häiriötiloista puhutaan, miten vähän tietoa, ja erityisesti kokemuksista kertovia tarinoita on saatavilla.

‒ Olen käynyt urheilupsykologilla vuodesta 2012 lähtien, ensin suorituksenhallintaan ja muihin tiiviisti urheiluun liittyvien asioiden takia, mutta sittemmin on käsitelty laajasti kaikkea elämään liittyvää, myös lapsitoivetta. Loppuunpalamisen aikaan en löytänyt mistään urheilijoiden kertomuksia aiheesta, ja siksi halusin paikata aukkoa kirjoittamalla asiasta itse. Lapsettomuuden ja kuukautishäiriöiden kohdalla oli sama juttu. Lapsettomuudesta löytyy kyllä blogitekstejä, mutta ei urheilijoiden näkökulmasta, ainakaan suomeksi, mietti Venla.

Ongelmat lapsen saamisessa ovat yksi häiriintyneen hormonitoiminnan seuraus. Juttuidea kasvoi ylipäänsä naisurheilijoiden hormonitoiminnan häiriöistä kertomiseksi ja kolmen artikkelin sarjaksi. Täältä pesee!

Häiriöt liian tavallisia

Juttu alkaa otsikosta. Kestävyysurheilu haastaa hormonitoiminnan 1: Kuukautishäiriöitä, rasitusmurtumia, lapsettomuutta, palautumisvaikeuksia. Meneekö tämä turhaksi pelotteluksi?

Tapasin kaksi aiheen huippuasiantuntijaa: eri maajoukkueiden parissa toimivan liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsundin ja lukuisien urheilijoiden kuukautishäiriöitä hoitaneen gynekologin Tiina Koskela-Koiviston. Mietin ääneen, etten haluaisi pelotella asialla, mutta Koskela-Koiviston mukaan ongelmat ovat niin yleisiä, että olisi paikallaan herätellä urheilijoita ja valmentajia puuttumaan hormonihäiriöihin huomattavasti nykyistä nopeammin.

‒ Kilpaurheilijoiden hormonitoiminnan häiriöt ovat yleisiä, mutta niistä ei paljon puhuta, eikä niihin osata suhtautua tarpeeksi vakavasti, hän sanoo.

Koskela-Koivisto ja Mjøsund arvioivat, että urheilijoiden ja taustajoukkojen tiedot asioista ovat hyvin vaihtelevia. Kun seurauksia ei tunneta, ei asiaa osata myöskään ottaa tosissaan. Juttusarjan aiheeksi valikoitui naisurheilijoiden ongelmat, mutta yhtälailla olisi hyvä puhua miesurheilijoista.

‒ Hormonitoiminnan häiriöitä voi tulla yhtä lailla miehillekin. Niiden huomaaminen on itse asiassa paljon haastavampaa kuin naisten, sillä naisilla kuukautiskierron häiriöt antavat melko nopeasti merkin häiriötilasta. Miehillä häiriöt voivat aiheuttaa muun muassa luuston haurastumista, väsymystä ja palautumisongelmia. Sekä miehillä että naisilla hormonaaliset häiriöt voivat joskus olla merkki jonkin yleissairauden kuten keliakian tai diabeteksen puhkeamisesta ja siksikin niihin tulisi suhtautua tosissaan, lääkärit kertovat.

Mjösund ja KoskelaKoivistoKatja Mjösund (oik.) ja Tiina Koskela-Koivisto pitävät urheilijoiden hormonihäiriöiden tunnistamista ja niihin puuttumista erittäin tärkeänä. Kuva: kestävyysurheilu.fi

Liikunta vaikuttaa moniin hormoneihin

Kova urheiluharjoittelu vaikuttaa moniin, käytännössä kaikkiin hormoneihin. Hormonien avulla elimistö sopeutuu rasitukseen.

Hormonit eivät ole elimistössä erillisiä toimijoita, vaan yhden hormonin vaje vaikuttaa ketjureaktiona seuraaviin. Pikkuruisen aivolisäkkeen erittämät hormonit vaikuttavat monien muiden rauhasten hormonituotantoon. Hormonien tehtävä taas on säädellä elinten toimintoja, joten hormonivaje voi johtaa monenlaisiin muutoksiin kehon toiminnoissa.

Herkkyys muutoksille on hyvin yksilöllistä, mutta naisilla muutoksia aivolisäkkeen toiminnassa tapahtuu tutkimuksen mukaan jo viikkoharjoitusmäärän ylittäessä neljä tuntia. Ovulaatio (eli munasolun kypsyminen ja irtoaminen) voi häiriintyä jo ennen kuin muutokset kuukautisten rytmissä antavat siitä tietoa.

Usein yhteinen tekijä häiriöistä kärsivien välillä on liian vähäinen energiansaanti. Harjoittelun lisäksi muista elämänalueista aiheutuva stressi vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset ovat stressitekijä, joka saa monen urheilijatytön kuukautiskierron sekaisin.

Aiemmin hormonihäiriöiden kohdalla on puhuttu naisurheilijan triadista (Female Athlete Triad), jossa kolmion muodostavat liian niukka energiansaanti suhteessa harjoitteluun, kuukautisten poisjääminen ja luuston haurastuminen. Viime aikoina jotkut kansainväliset asiantuntijat ovat ehdottaneet siirtymistä puhumaan RED-S:stä (Relative Energy Deficiency Syndrome). Tämä voi esiintyä myös miesurheilijoilla.

Altistava urheilukulttuuri

Ei silti pelotella. Hormonitasapainoon voi vaikuttaa itse, ja maailman huipulle on hyvin mahdollista päästä ilman hormonaalisia häiriöitä. Suurin osa voi hyvin urheilu-uran jälkeen, eikä lapsien hankinnassa uran aikana tai sen jälkeen ole ongelmia. Jos kuukautiskierto menee sekaisin, siihen on kuitenkin suhtauduttava hälytysmerkkinä.

‒ Kun itse olin kauan sitten nuorten maajoukkueessa, oli vielä vallalla sellainen kuva, että kuukautisten pois jääminen ikään kuin kuuluu asiaan. Valitettavasti edelleen löytyy valmentajia, jotka ajattelevat, ettei urheilija harjoittele rajoillaan ennen kuin kuukautiset jäävät pois. Nykytietämyksen mukaan häiriöistä on kuitenkin jopa haittaa kehitykselle, sillä se on merkki kehon ylikuormituksesta ja toisaalta siitä, ettei keho ole optimaalisesti treeniä vastaanottavassa tilassa, Katja Mjøsund kertoo.

Mjøsundin mielestä suomalainen kestävyysurheilukulttuuri voi joskus altistaa häiriöille.

‒ Meillä ihannoidaan määrää. Tunteja keräillään välillä ihan turhaan, joskus hyvinvoinnin kustannuksella. Ajatellaan, että 700 tuntia harjoitteleva on kovempi urheilija kuin 500 tuntia vuodessa harjoitteleva. Se, minkä tyyppinen harjoittelu sopii, on yksilöllistä. Vähempien tuntien tekeminen tai lepääminen on varsinkin nuorille vaikeaa, kun ajatellaan, että enemmän tunteja on aina parempi kuin vähemmän. Ajatusmalli on syvällä, ja altistaa ylikuormitukselle. Pitkä ”palauttava” lenkki tuo toki tunteja harjoituspäiväkirjaan ja voi tuntua hyvältä vaikka reisilihaksissa, mutta ei aina välttämättä ole koko kehon kaikkia elinjärjestelmiä palauttava.

Tässä joitain liian kovaan kuormitukseen reagoivista hormoneista:

Adrenaliini ja non-adrenaliini: Pitoisuudet suurenevat lineaarisesti rasituksen keston ja eksponentiaalisesti tehon myötä.
Insuliini ja glukagoni: Voimakkaassa rasituksessa insuliinipitoisuus voi nousta hetkellisesti, mutta samalla nousee vastavaikuttaja glukagonin määrä. Aktiivisen liikkujan insuliiniherkkyys on suurempi kuin sohvaperunan, mikä suojaa mm. II-tyypin diabetekselta.
Kasvuhormoni: Rasitus suurentaa pitoisuuksia. Vaikuttaa aineenvaihduntaan ja luuston kehitykseen.
Kortisoli: Rasitus ja stressi nostavat kortisolitasoa, mikä on tärkeää elimistön stressimekanismien ja sekä fyysisen että psyykkisen stressin siedon kannalta. Toisaalta jatkuvasti korkea stressihormonitaso on huono, sillä korkea hormonitaso on yksi ylikuormitukseen johtava tekijä.
Testosteroni: Kova fyysinen rasitus laskee testosteronipitoisuutta, mikä mm. hidastaa palautumista. Oireita voivat olla väsymys ja haluttomuus.
FSH ja LH: Aivolisäkkeestä erittyvien hormonien pitoisuus laskee ja pulsaatio häiriintyy liian kovasta rasituksesta, mikä aiheuttaa kuukautiskierron häiriintymisen, sillä FSH ja LH ohjaavat munarakkulan kypsymistä ja estrogeenin erittymistä munasarjasta. Miehillä FSH ja LH vaikuttavat siittiöiden kypsymiseen ja testosteronin erittymiseen kiveksestä.
Estrogeeni: Pitoisuus laskee kuukautishäiriöiden seurauksena. Estrogeenin puute haurastuttaa luustoa ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

 

Seuraavassa osassa perehdytään tarkemmin kuukautishäiriöihin reagoimiseen. Venla Harju kertoo, miksi kuukautisten puuttuminen oli vaikea huomata.

Sarjan kolmannessa osassa käsitellään hormonitoiminnan häiriöistä palautumista ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

- Outi Hytönen


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama