quantum banneri 2

Venäjän hiihtomaajoukkueen valmentaja kertoo, miksi menestyneen juniorihiihtäjän tie aikuisten huipulle takkuilee

Markus Cramer hiihdon valmentajakerhon kevätseminaarissa Jyväskylässä. Kuva: Kestävyysurheilu.fi

Markus Cramer hiihdon valmentajakerhon kevätseminaarissa Jyväskylässä. Kuva: Kestävyysurheilu.fi

Sergei Ustjugovin ja Dario Colognan menestyshetket läheltä nähnyt valmentaja ei tiedä, missä iässä maastohiihto pitäisi aloittaa.

Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaarin kansainvälinen vieras oli saksalainen hiihtovalmentaja Markus Cramer. Hänellä on kokemusta hiihtovalmennuksesta sekä Saksasta että Sveitsistä. Nykyään hän toimii Venäjän hiihtoliiton yhden maajoukkueryhmän valmentajana. Valmentajan kuuluisimpia luotsattavia ovat olleet Sergei Ustjugov ja Dario Cologna.

Cramer kertoi menestyneen nuoren ongelmista aikuisten sarjassa erityisesti saksalaisesta näkökulmasta. Aiemmin Saksan maastohiihto on menettänyt kasapäin lupauksia. Nuorten MM-mitalisteja tulee, mutta aikuisten arvokisoissa ollaan harvoin kymmenen parhaan joukossa viestejä lukuun ottamatta.
Hän näkee tähän kolme syytä.

1. Hiihtäjä ei opi itse harjoittelusta
2. Juniori-iässä treenataan liikaa
3. Urheilijan harjoitusvauhdit ”puuroutuvat” liian vauhdikkaiksi

Hiihtäjä ei opi itse

- Saksassa on erinomainen valmennusjärjestelmä. Teoriassa, Cramer totesi.

Hän esitteli taulukon, johon on saksalaisella täsmällisyydellä määritelty tarkkaan se, kuinka paljon hiihtäjän on missäkin iässä harjoiteltava ja miten. Voimaharjoittelulle, hiihtokilometreille, juoksulle ja jokaiselle tehoalueelle oli määritelty tarkat lukemat alkaen 12-vuotiaasta hiihtäjänuoresta.
Cramerin mukaan kaikki on liian kaavamaista. Hiihtovalmentaja ei kerro urheilijalle, miksi hän tekee minkäkin harjoituksen. Urheilijalle kerrotaan vain harjoituksen kellonaika ja kesto.

- Jos hän menee salille, eikä valmentaja yhtäkkiä olekaan paikalla, hän ei välttämättä tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tällaisessa tilanteessa urheilija menettää herkästi motivaationsa. Urheilijan olisi tärkeä ymmärtää, että mitä tehdään ja miksi, Cramer kertoi.

Ymmärtämättömyys harjoittelusta voi lopulta motivaation katoamisen kautta johtaa uran päättymiseen hyvin varhaisessa vaiheessa.

Harjoitusmääriä ei pystytä nostamaan

Cramerin mukaan saksalaisten ongelma on ollut myös se, että juniori-iässä harjoitellaan liikaa. Hyvät harjoitusmäärät ovat osin mahdollistaneet sen, että tuloksia on tullut nuorten MM-kisoissa, mutta sen jälkeen alkavat ongelmat.

- Urheilijat eivät pysty nostamaan harjoitusmääriä 20-21 -vuotiaina ja lopulta he harjoittelevat yleisessä sarjassa vähemmän kuin maailman huiput, Cramer jatkoi.

Saksalaisilla tavoitteena on ollut maailman huipun saavuttaminen 25 ikävuoden kieppeillä, mutta hiihtäjien uran parhaat tulokset on tehty vasta lähempänä 30 ikävuotta juuri yllämainitusta syystä. Eikä maailman terävimmällä huipulla.

UstjugovCologna06012018ModicaNF

Harjoitustehot puuroutuvat, pitkä rauhallinen puuttuu

Cramerin mukaan saksalaisessa hiihdossa on käytetty liikaa niin kutsuttua Zone 3:sta eli noin pitkän kilpailun kilpailuvauhtista harjoittelua. Rene Sommerfedt oli kuuluisa tämän tehoalueen harjoituksista, jossa hän hiihti joko yhteen menoon 30 kilometriä tai 3x10 kilometriä reipasta.

- Pitkää ja hidasta harjoittelua ei ole ollut ohjelmassa riittävän paljon. Jos tekee liikaa keskiteholla, on koko ajan väsynyt, Cramer kertoo.

Cramerin mukaan moni valmentaja tuntuu ajattelevan, että jokaisessa harjoituksessa pitäisi olla hyvä laatu, jolloin hidas ja rauhallinen perustekeminen jää sivuosaan. Liian kovat harjoitustehot liittyvät myös harjoitusmääräongelmaan: harjoitusmäärät eivät voi nousta riittävän korkealle tasolle, jos tehot ovat liian korkealla.

- Saksan ampumahiihdon puolella tämä ongelma on ymmärretty hieman maastohiihtoa aiemmin, Cramer sanoi.

Lajin voi aloittaa myöhemminkin

Kun nykyisellä systeemillä tulosta ei ole tullut, henkilökohtaiset valmentajat ovat ryhtyneet poikkeamaan yleisestä valmennuslinjasta, mikä on lopulta lisännyt sekaannusta entisestään.

Cramer sanoo, että Saksassa on maastohiihdon puolella herätty ongelmiin ja tulevat vuodet näyttävät tuleeko tulosta myös aikuisissa.

- Saksassa on toteutettu 12-14 -vuotiaana harjoittelua kuin ammattilaiset, vaikka ammattimaisesti sitä pitäisi tehdä vasta 21-vuotiaana. Se on liikaa, hän tiivisti.

Valmentaja kertoi esityksessään myös Dario Colognan ja Sergei Ustjugovin harjoittelusta. Saksalaisvalmentaja muistutti, että kuuden MM-mitalin Ustjugov oli nyrkkeilijä, joka kokeili maastohiihtoa 16-vuotiaana. Nelinkertainen olympiavoittaja Dario Cologna aloitti maastohiihdon 15-vuotiaana harrastettuaan sitä ennen yleisurheilua ja jalkapalloa. Molemmat nousivat maailman huipulle jo sangen nuorina.

- Juuri tällaisten esimerkkien vuoksi minulle suuri kysymys on se, missä iässä laji pitäisi ylipäätänsä aloittaa, Cramer mietti.

-Juho-Veikko Hytönen


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama