quantum banneri 2

Reijo Jylhä kertoi Oloksella, mihin tilaan maastohiihtomaajoukkue hänen jäljiltään jää - ”Minä olen oman maksimiaskeleeni tehnyt”

Väistyvä päävalmentaja Reijo Jylhä (vas.) ja maajoukkueurheilijoidenkin valmentajana toimiva Pekka Vähäsöyrinki Keuruun SM-hiihdoissa vuoden 2017 talvella. Kuva: Touho Häkkinen

Väistyvä päävalmentaja Reijo Jylhä (vas.) ja maajoukkueurheilijoidenkin valmentajana toimiva Pekka Vähäsöyrinki Keuruun SM-hiihdoissa vuoden 2017 talvella. Kuva: Touho Häkkinen

Neljä vuotta maastohiihtomaajoukkueen peräsimessä toiminut Reijo Jylhä luovuttaa kesällä valtikan Matti Haavistolle. Lapponia-hiihdon välipäivänä torstaina Oloksella Jylhä kertoi, miten maajoukkueorganisaatio on mennyt eteenpäin hänen kaudellaan ja missä asioissa seuraajat voivat tehdä asiat vielä paremmin.

Päävalmentajalla on vastuu ja myös valta tehdä muutoksia. Siitä huolimatta hän korosti esityksessään sitä, että toiminta pohjautuu usean ihmisen työhön ja sen organisointiin.

Miten Jylhä päätyi toista kertaa maajoukkueen päävalmentajaksi? Tässä täytyy mennä takaisin vuoteen 2013, jolloin Huippu-urheilun muutostyöryhmän projekti saatiin päätökseen ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö perustettiin. Tämän jälkeen Huippu-urheiluyksikössä ja Hiihtoliitossa pähkäiltiin, miten hiihtomaajoukkueen toimintaa voisi viedä entistä paremmin urheilijoiden menestystä palvelevaksi.

Jylhä toimi tuolloin muun muassa Aino-Kaisa Saarisen ja Sami Jauhojärven henkilökohtaisena valmentajana ja näiden urheilijoiden meriitit vuoden 2014 Sotshin olympialaisista olivat erinomaiset. Jylhältä kysyttiin näkemystä siitä, miten toimintaa lähdetään viemään eteenpäin. Hän kertoi näkemyksensä ja sen jälkeen ryhdyttiin miettimään, kuka tätä toimintaa lähtisi vetämään. Mietinnän seurauksena kesällä 2014 Jylhä aloitti päävalmentajana.

Henkilökohtaiset valmentajat mukaan

Yksittäisten urheilijoiden sijaan päävalmentaja keskittyi esityksessään siihen, miten maajoukkueen toimintaa on uudistettu. Tehtävän alku oli orkesterin kasaamista. Jylhän mukaan maajoukkueen toiminta on ennen kaikkea työn organisointia. Heti alusta alkaen hän sai apua Jarmo Riskiltä, joka oli viettänyt hiihtovalmennuksen ohella paljon aikaa myös yrityselämässä.

Yksi kauden tärkeimpiä onnistumisia on paluu suomalaisen valmennuksen vahvuuteen: henkilökohtaisten valmentajien sitouttaminen maajoukkueen ryhmävalmennukseen.

Urheilijoiden omat valmentajat saavat osallistua maajoukkueen leireille aina kun se heidän muiden tehtäviensä puolesta on mahdollista. Olympiakomitea kustansi tämän lisämäärärahalla.

- Henkilökohtaiset valmentajat eivät ole pelkkiä henkilökohtaisia valmentajia leireillä. He ovat aina osana maajoukkuetta auttaen myös muita urheilijoita, Jylhä kertoi.

Suomessa henkilökohtaiset valmentajat eivät panttaa tietoa.

- Me olemme oppineet sen läksyn, että 1+1 on enemmän kuin 2. Me olemme menestyvä joukkue. Menestyvä urheilija auttaa myös niitä jotka eivät menesty, hän kertoi.

Leirien ohella maajoukkueen ryhmävalmentajat ovat kolme kertaa vuodessa laajemmin yhteydessä henkilökohtaisiin valmentajiin, jolloin urheilijoiden tilanne käydään tarkemmin läpi.

Niskanen131723ThibautNFSuomessa hiihtomenestys on yksilöiden varassa. Iivo Niskanen (kuva Lahden MM-kisojen 15 kilometriltä) on yksi näistä yksilöistä. Kuva: NordicFocus

Suomessa menestytään huippuyksilöiden kautta

Maailmassa on neljä suurta maastohiihtomaata: Norja, Venäjä, Ruotsi ja Suomi. Päävalmentaja muistutti, että Norjassa ja Venäjällä menestys pohjautuu äärimmäisen laajaan tasoon. Suomessa menestyjät ovat huippuyksilöitä. Norjan koko maajoukkue voitaisiin pyyhkiä kerralla pois ja siitä huolimatta uudet nimet menestyisivät heti korkealla tasolla.

- Venäjällähän tämä nähtiin käytännössä nyt dopingsotkujen takia. Kilpailukieltoon laitettujen tilalle tuli 23-vuotiaita hiihtäjiä ja he kaikki olivat hetkessä huipulla. Venäjä itse asiassa menestyi paremmin tämän pakkovaihdon ansiosta, sillä ilman dopingskandaalia kaikki Pyeongchangissa menestyneet eivät olisi välttämättä vieläkään päässeet edustamaan maataan arvokisoissa, Jylhä kertoi.

Suomessa Jylhän mukaan tukea on kohdistettava erityisesti huippuyksilöihin, sillä maajoukkueen takaa ei tulla Venäjän ja Norjan tavoin maailman huipulle.

Huippu-urheiluyksikölle kiitosta

Jylhä kiitteli myös paljon parjattua Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikköä. Yleinen henki on muuttunut ja tietoa on jaettu: yhden lajin menestys ei ole toiselta lajilta pois.

- Tietenkin minun on helppo puhua, Jylhä kertoi vedoten siihen, että maastohiihto on erittäin suuri laji yksikön alla.

JylhaReijoOlos2018Reijo Jylhä Lapland Hotels Oloksen auditoriossa. Kuva: Kestävyysurheilu.fi

Jo vuonna 2014 ryhtyessään päävalmentajaksi Jylhä tiesi, ettei jatka enää neljän vuoden päästä. Päätös pysyi muuttumattomana. Noin 300 matkapäivää vuodessa on liikaa. Lisäksi jatkuva muutos vaatii uusia ihmisiä. Uusien asioiden sisään ajaminen ei tule yhden päävalmentajan työpanoksen aikana. Välillä ihmisiä pitää vaihtaa ja ihmisten itsensä on ymmärrettävä siirtyä sivuun.

- Koen että ollaan pari askelta päästy (muutoksessa) eteenpäin. Jos askelia on 4-6, niin vasta sen verran on menty, Jylhä sanoi ja toivoi uuden päävalmentajan jatkavan samalla linjalla.

- Mutta minä olen oman maksimiaskeleeni tehnyt. Minun johdollani tämä ei enää olisi mennyt eteenpäin.

Junttilajista koko kansan lajiksi

Jylhän ensimmäinen päävalmentajakausi alkoi Lahden vuoden 2001 kaaoksen jälkeen. Tuolloin valmentajan omien sanojen mukaan maajoukkueessa ei ollut päävalmentajaa, joka olisi ymmärtänyt kansainväliset menestysvaatimukset, eikä myöskään kansainvälisesti menestyviä urheilijoita. Ennen sitä ja sen jälkeen näin on ollut.

Jylhä korosti menestyvän maajoukkueen tulevan ammattimaisesta ja organisoidusta valmennuksesta. Samalla sapluunalla tulosta tulee myös seuratasolla. Hän nosti esimerkiksi Espoon Hiihtoseuran, jossa hiihtovalmennus kukoistaa ammattimaisuuden ansiosta.

- Osin kiitos kuuluu myös kaupungille ja erityisesti Forsmanin Petrille, joka on jaksanut luoda paikkakunnalle hyvät hiihto-olosuhteet, Jylhä kiitteli Espoon liikuntapalvelujen latujenhoitajaa.

Jylhän tullessa syvemmin mukaan maastohiihdon valmennukseen 1980-luvulla se oli junttilajin maineessa. Tänä päivänä maastohiihto on koko kansan laji. Harrastaminen eri ikäryhmissä lisääntynyt, ja Jylhä pitää hienona sitä, että nuoret perheet ovat löytäneet maastohiihdon liikkumismuotona. Vanhemmat ja nuoret eivät välttämättä osaa hiihtää, mutta ensin tärkeintä on innostua.

Lajin ylläpitoon voivat osallistua kaikki omalla panoksellaan. Myös ilmastonmuutokseen ja siitä aiheutuneisiin talviin on kiinnitettävä huomiota.

- Toivon, että tekin jaksatte olla mukana tässä hiihtoperheessä ja teette niitä valintoja, jolla maastohiihto pysyy jatkossakin siinä asemassa, missä se on nyt, Jylhä vetosi kuulijoihin.

Mitä ammattimainen tekeminen maastohiihtomaajoukkueessa tarkoittaa käytännössä? Siitä luvassa lisää Kestävyysurheilu.fi:n sivuilla myöhemmin tällä viikolla.

-Juho-Veikko Hytönen


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama