SWIX Triac 3 550x90px

Reijo Jylhä kertoi maastohiihdon valmennuksesta: ”Urheilija ei ole keskiössä, valmennus on”

Krista Lähteenmäki (nyk. Pärmäkoski) ja hänen valmentajansa Lahden maailmancupissa keväällä 2013. Kuva: Laiho/NordicFocus

Krista Lähteenmäki (nyk. Pärmäkoski) ja hänen valmentajansa Lahden maailmancupissa keväällä 2013. Kuva: Laiho/NordicFocus

Urheilijoiden suorituskyvyn testaus on Suomessa maailman parasta. Henkilökohtaiset valmentajat otettu mukaan maajoukkuetoimintaan.

Maastohiihto on yksi ensimmäisiä kansainvälisiä menestyslajeja Suomessa. Aallonpohjia ja -harjoja nähnyt laji kiinnostaa valtavasti suomalaisia ja lajin kotimaisilla huipuilla ja valmentajilla on välillä kotiyleisön puolelta melkoinen paine saavuttaa arvokisamitaleja.

Hiihtoliiton maastohiihtomaajoukkueen päävalmentaja kertoi kestävyyslajien miniseminaarissa Jyväskylässä KIHU:lla maanantaina suomalaisesta hiihtovalmennuksesta.

Lajin välineet ja ladut muuttuneet, ihminen ei

Kilpahiihdolla on satavuotinen perinne, mutta laji on muuttunut historiansa aikana valtavasti. Mustikkakeittoa ei enää urheilijoiden rinnuksilla näe, 50 kilometrin maailmanmestarin loppuaika on pudonnut Veikko Hakulisen 3.33.33:sta aina Alex Harveyn viime keväänä Lahdessa kellottamaan 1.48.28,9:ään.

Urheilijat eivät enää katoa tuntikausiksi metsän siimeksiin, vaan näkyvät lähes jatkuvasti tv-kuvissa. Pisin käytettävissä oleva hiihtolatu on 3,75 kilometriä pitkä.

- Stadionilta ei poiketa paljon. Työpätkiä ei enää ole olemassakaan. Nousujen ajallinen määrä on vähentynyt. Tämän myötä maksimaalisen hapenoton merkitys on vähentynyt. Vielä vuosituhannen vaihteessa hapenotto oli tärkein menestystä korreloiva tekijä, Jylhä kertoi.

Vielä pari vuosikymmentä sitten hiihtostadionilla edettiin raivoisaa vuorohiihtoa, mutta nykyään perinteisen hiihtotavan koko kilpailuja voi voittaa pelkällä tasatyönnöllä. Ainakin stadionilla tasatyönnetään lähes poikkeuksetta.

JylhaReijoTouhoReijo Jylhä esitteli maastohiihtovalmennusta Jyväskylän KIHUlla. Kuva: Touho Häkkinen

Muutoksista huolimatta hiihtäjien suorituskyky ratkaisee tänäkin päivänä voittajan.

- Edelleenkin on kuitenkin kyse kestävyyslajista ja tietyt lainalaisuudet ovat voimassa, päävalmentaja muistutti.

- Ihminen ei ole muuttunut, vaan lajin välineet ja ladut, hän jatkoi.

Harjoitusmäärät mahdollistavat menestyksen

Jylhä esitteli seminaarissa maajoukkueen leirikalenterin ja esitteli myös hiihtäjien harjoitusviikkoja. Tosin harjoitusviikkoja esitellessään hän huomautti sen olevan kyseenalaista.

- On kovin epäilyttävää laittaa tällaisia esimerkkejä esille. Urheilijat ovat niin yksilöllisiä. Jos annetaan lajista kuva yhden urheilijan yhden harjoitteluviikon perusteella niin en pidä sitä kovin valaisevana esimerkkinä.

Joka tapauksessa päävalmentaja piti suomalaisurheilijoiden harjoitusmääriä sellaisina, että ne mahdollistavat kansainvälisen menestyksen. Esimerkkinä hän näytti sprinttimaajoukkueen harjoitusmääriä. Keskimäärin harjoitustunteja kertyi 760, josta tehoharjoittelun osuus vaihteli 4,6 ja 10 prosentin välillä. Voimaharjoittelua oli keskimäärin 7,4 prosenttia.

Niskanen1317ModicaNFIivo Niskanen tuulettaa maailmanmestaruutta Lahdessa. Kuva: NordicFocus

Jylhä kertoi, että maajoukkuevalmennettavat tekevät perusharjoittelua kesäkuukausina ja syksyllä valmistaudutaan kilpailukauteen leireillä. Hän totesi hiihdossa leirityksen olevan sen verran massiivista syksyisin, että mikäli hiihtäjä haluaa tehdä muutoksia ominaisuuksiinsa, on ne tehtävä kesäkuukausien aikana.

Valinnat menestyksen takana

Suomalaiseen hiihtovalmennukseen on tehty viime aikoina muutoksia ja viimeaikaisen menestyksen takana on tietoisia valintoja.

Maajoukkuetoiminnassa urheilijoiden henkilökohtaisilla valmentajilla on nykyään vahva rooli. Jylhä kertoi, että leirien harjoitusohjelmat kulkevat kaikkien henkilökohtaisten valmentajien kautta ja ne myös suunnitellaan yhdessä. Lisäksi päävalmentaja on erittäin tiheään yhteydessä henkilökohtaisten valmentajien kanssa.

- Urheilija ei ole keskiössä. Valmennus on keskiössä. Valmennusyksikkö on urheilija ja urheilijan henkilökohtainen valmentaja, Jylhä kertoi.

Jylhän mukaan arvokisamenestyksen tuovat yksilöt, joilla on potentiaalia ja heitä tuetaan valmennuksessa. Samalla järjestetään ryhmätoimintaa, josta nämä yksilöt voivat hyötyä.

JylhaReijoTouhoHenkilökohtaiset valmentajat ovat tiiviisti mukana maajoukkueen toiminnassa. Kuvassa Reijo Jylhä (vas.) viime talven Keuruun SM-hiihdoissa yhdessä Pekka Vähäsöyringin kanssa. Kuva: Touho Häkkinen

Testaus ja kuormituksen seuranta ovat tärkeässä roolissa hiihtomaajoukkueen toiminnassa. Urheilijoiden kehitystä seurataan useita kertoja kauden aikana ja Jylhä kiittelikin testauksesta juuri KIHUa.

- Sen tiedän, ettei sitä kukaan tee maailmassa paremmin.

Hiihtotaito opittava nuorena

Mutta paljon ratkaistaan jo vuosia ellei vuosikymmeniä ennen A-maajoukkuepaikkaa. Jylhän mukaan lajivalintaa ei maastohiihdossa tarvitse tehdä ennen 15:a ikävuotta, mutta jo reilusti ennen tätä nuoren on opittava taitava suksenkäsittelytaito, joka on edellytys nykyhiihdossa pärjäämiselle.

Ladulla pitää käydä nuorempana, mutta hiihtotaidon oppinut nuori voi hyvin harrastaa muitakin lajeja. Maastohiihdolla voi olla sivurooli, sillä Jylhän mukaan hiihto "hyväksilukee" muiden lajien harjoittelun. Viime aikoina nuorten tietä hiihtomaailman huipulle on helpotettu yläkoululeirityksen ja urheiluakatemioiden avulla.

LapsetHiihtoLaihoNFHiihtotaito opitaan jo lapsena. Kuvituskuva. Kuva: Laiho/NordicFocus

Hyvin suuri prosentti Suomen hiihtäjänuorista käyttää yhtä ja samaa harjoituspäiväkirjaa internetissä. Jylhä vinkkasi tätä myös muiden lajien edustajille ja ehdotti samalla, mikseivät kaikki voisi käyttää samaa harjoituspäiväkirja-alustaa.

Jylhä kertoi esityksessään myös muutoksista maajoukkueen johtamisjärjestelmään, terveydenhuoltoon ja psyykkiseen valmennukseen. Jylhän koko esityksen voi katsoa alta. Seminaarissa käytetyn materiaalin voi ladata tästä.

 -Juho-Veikko Hytönen

 

 

 

Kestävyyslajien yhteistyöhankkeissa suomalaiset kestävyyslajit esittelevät lajiaan ja valmennustaan. Miniseminaareista kaksi on takana Kisakallion Urheiluopistolla ja KIHUlla. Viimeinen käydään Pajulahden Urheiluopistolla maanantaina 16.10. Esitykset on seurattavissa suorana striiminä Kestävyysurheilu.fi-sivuston kautta.

Yhteistyöhanketta johtaa KIHU ja hankkeen ohjausryhmä koostuu KIHUn, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön, kestävyyden erityistehtävän saaneen Pajulahden valmennuskeskuksen ja Kisakallion valmennuskeskuksen edustajista.

SWIX Triac 3 550x300px


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France

Hiihtotekniikka kuntoon!

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama